Suomessa on yhteensä 12 virallista erämaa-aluetta, jotka sijaitsevat lähes yksinomaan Pohjois-Suomessa. Nämä alueet on perustettu erämaalain nojalla vuonna 1991, ja niiden yhteispinta-ala on noin 1,4 miljoonaa hehtaaria. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset, jotka auttavat sinua ymmärtämään, mitä Suomen erämaa-alueet ovat ja miten niitä voi hyödyntää.
Missä Suomen erämaa-alueet sijaitsevat?
Suomen erämaa-alueet sijaitsevat lähes kaikki Lapissa ja Koillismaalla. Suurin osa alueista löytyy Saariselän, Inarin, Enontekiön ja Savukosken seuduilta. Yksi merkittävimmistä on Koilliskairan erämaa-alue, joka ulottuu Savukosken ja Sallan kuntien alueelle Itä-Lappiin.
Koilliskairan erämaa on pinta-alaltaan Suomen suurimpia ja tarjoaa vaikuttavia kanjoni- ja jokimaisemia, joista tunnetuin on Nuorttijoki syvine rotkolaaksoineen. Muita merkittäviä erämaa-alueita ovat muun muassa Kaldoaivin, Vätsärin ja Hammastunturin erämaat Pohjois-Lapissa sekä Tuntsan erämaa Sallan seudulla. Nämä alueet muodostavat yhdessä Suomen suurimman yhtenäisen erämaaverkoston, joka on kansainvälisestikin merkittävä luonnonsuojelukohde.
Miten erämaa-alue eroaa kansallispuistosta?
Erämaa-alue ja kansallispuisto ovat molemmat suojeltuja luonnonalueita, mutta niiden tarkoitus ja säädökset eroavat selvästi toisistaan. Kansallispuistot on perustettu ensisijaisesti luonnon suojeluun ja yleisön virkistyskäyttöön, kun taas erämaa-alueet on tarkoitettu säilyttämään rakentamaton ja luonnontilainen, erämainen luonne.
Käytännön eroja on useita:
- Rakentaminen: Erämaa-alueilla rakentaminen on huomattavasti tiukemmin rajoitettua kuin kansallispuistoissa.
- Saamelaisten oikeudet: Erämaalaki turvaa erityisesti saamelaisten perinteiset elinkeinot, kuten poronhoidon ja kalastuksen.
- Palvelurakenne: Kansallispuistoissa on yleensä merkittyjä reittejä, opastuskeskuksia ja taukopaikkaverkostoja. Erämaa-alueilla infrastruktuuri on tarkoituksella niukempaa.
- Luonne: Erämaa-alueet ovat usein vielä koskemattomampia ja hiljaisempia kuin suositut kansallispuistot.
Tämä tekee erämaa-alueista erityisen houkuttelevia niille, jotka hakevat aitoa erämaakokemusta kaukana väkijoukosta.
Kuinka paljon erämaa-alueita Suomessa on?
Suomessa on 12 virallista erämaa-aluetta, jotka kaikki on perustettu erämaalain (62/1991) nojalla. Niiden yhteispinta-ala on noin 1,49 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa noin 4,4 prosenttia Suomen kokonaispinta-alasta.
Alueet ovat kooltaan hyvin erilaisia. Pienimmät ovat muutamia kymmeniä tuhansia hehtaareja, kun taas suurimmat, kuten Vätsärin erämaa, ylittävät 150 000 hehtaaria. Hallinnollisesti erämaa-alueet kuuluvat Metsähallitukselle, joka vastaa niiden hoidosta ja valvonnasta. Erämaa-alueiden verkosto täydentää Suomen muuta suojelualuejärjestelmää, johon kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot ja erilaiset suojeluohjelma-alueet.
Mitä erämaa-alueilla saa ja ei saa tehdä?
Erämaa-alueilla on sallittua liikkua vapaasti jokamiehenoikeuksien nojalla, kalastaa ja metsästää asianmukaisilla luvilla, telttailla, tehdä nuotioita merkityillä paikoilla sekä harrastaa luontokuvausta ja retkeilyä. Toiminta on kuitenkin sovitettava alueen luonnontilaisen luonteen säilyttämiseen.
Kiellettyjä tai rajoitettuja toimia ovat muun muassa:
- Rakentaminen ilman Metsähallituksen lupaa
- Moottoriajoneuvojen käyttö maastossa ilman erityislupaa
- Luonnonvaraisten kasvien ja eläinten häiritseminen tai vahingoittaminen
- Jätteiden jättäminen luontoon
- Kaupallinen toiminta ilman lupaa
Moottorikelkkailu on monilla erämaa-alueilla sallittua vain merkityillä reiteillä tai jäällä. Yksityiskohtaiset säännöt vaihtelevat alueittain, joten ennen retkelle lähtöä kannattaa tarkistaa kyseisen alueen järjestyssäännöt Metsähallituksen sivuilta.
Milloin on paras aika vierailla Suomen erämaa-alueilla?
Paras aika vierailla Suomen erämaa-alueilla riippuu siitä, millaista kokemusta hakee. Jokainen vuodenaika tarjoaa oman ainutlaatuisen luontoelämyksensä, eikä erämaa-alueilla ole varsinaista huonoa vierailuaikaa.
Kesä ja alkusyksy
Kesäkuusta elokuuhun ulottuva ajanjakso on suosituin retkeilykausi. Yötön yö, kukkivat tunturit ja helppokulkuinen maasto tekevät tästä ajasta erinomaisen vaellukseen ja kalastukseen. Syyskuussa ruska värjää maiseman punaiseksi ja kullankeltaiseksi, mikä on monien mielestä erämaan kaunein hetki.
Talvi ja kevät
Talvikuukaudet tarjoavat täysin erilaisen kokemuksen: hiljaisuutta, puhdasta lunta ja mahdollisuuden nähdä revontulia. Hiihto, moottorikelkkailu ja lumikenkäily ovat suosittuja talviaktiviteetteja. Kevätaurinko maaliskuusta huhtikuuhun yhdistää parhaat puolet: pitkät päivät, kova hanki kantaa hyvin ja maisema on vielä luminen.
Me Tulppion Majoissa tarjoamme majoitusta ja opastettuja retkiä Koilliskairan erämaa-alueella ympäri vuoden, joten voit valita itsellesi sopivimman vuodenajan erämaakokemuksesi pohjaksi.