Suomen erämaisimmaksi paikaksi nousee usein Koilliskaira, joka sijaitsee Itä-Lapissa ja kuuluu maan laajimpiin ja koskemattomimpiin erämaa-alueisiin. Alue on virallisesti suojeltu erämaalain nojalla, ja sen valtavat metsät, kanjonit ja jokilaaksot tarjoavat aidon erämaakokemuksen, jota ei juuri muualta Suomesta löydy. Tässä artikkelissa käymme läpi, mikä tekee Suomen erämaista ainutlaatuisia, miten ne eroavat toisistaan ja miten pääset itse kokemaan ne.
Mitkä alueet lasketaan virallisesti Suomen erämaaksi?
Suomessa erämaa-alueiksi lasketaan virallisesti ne alueet, jotka on nimetty erämaalain (1991) nojalla. Tällä hetkellä Suomessa on 12 virallista erämaa-aluetta, jotka sijaitsevat kaikki Lapissa. Yhteispinta-alaltaan ne kattavat noin 1,4 miljoonaa hehtaaria eli noin 15 prosenttia koko Lapin pinta-alasta.
Nämä alueet on perustettu turvaamaan erämaisen luonnon säilyminen ja saamelaiskulttuurin perinteiset elinkeinot. Virallisia erämaa-alueita ovat muun muassa Kaldoaivin, Vätsärin, Muotkatunturin, Hammastunturin ja Kemihaaran erämaa-alueet. Kullakin alueella on omat erityispiirteensä, mutta kaikkia yhdistää luonnontilaisuus, vähäinen infrastruktuuri ja laaja erämainen luonto.
Erämaalain mukaan näillä alueilla ei sallita luonnon tilaa olennaisesti muuttavia toimenpiteitä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että metsätaloutta tai laajamittaista rakentamista ei harjoiteta, ja alueet pysyvät mahdollisimman koskemattomina tuleville sukupolville.
Miksi Koilliskaira on Suomen erämaisimpia alueita?
Koilliskaira erottuu muista erämaa-alueista poikkeuksellisen laajan pinta-alansa, koskemattoman luontonsa ja dramaattisten maisemiensa ansiosta. Se on yksi Suomen suurimmista erämaa-alueista, ja sen sydämessä virtaa Nuorttijoki upeine kanjonimaisemineen, jotka ovat harvinaisia koko pohjoismaisessa mittakaavassa.
Koilliskairan erityisyys perustuu useaan tekijään:
- Laajuus ja eristäytyneisyys: Alue on niin suuri, että sen sisäosiin pääsee vain jalan tai talvella hiihtäen, mikä takaa todellisen erämaatunnelman.
- Nuorttijoen kanjonit: Jokilaakso on muodostanut vuosituhansien kuluessa jyrkkiä kanjoneja, jotka ovat visuaalisesti vaikuttavia ja ekologisesti arvokkaita.
- Luonnon monimuotoisuus: Alueella elää runsaasti suurpetoja, kuten karhuja, susia ja ahmoja, sekä harvinaisia lintulajeja.
- Vähäinen kävijämäärä: Koilliskaira on huomattavasti hiljaisempi kuin tunnetummat kansallispuistot, mikä tekee siitä ihanteellisen paikan aidolle erämaakokemukselle.
Me Tulppion Majatilla olemme ylpeitä sijainnostamme juuri Nuorttijoen varrella, josta käsin kanjonimaisemiin ja Koilliskairan sydämeen pääsee luontevasti.
Miten Suomen erämaa-alueet eroavat toisistaan?
Suomen 12 erämaa-aluetta eroavat toisistaan maiseman, sijainnin ja luonteen puolesta merkittävästi. Pohjoisimmat alueet, kuten Kaldoaivi ja Vätsäri, ovat avointa tunturiylänköä ja soita, kun taas eteläisemmät, kuten Kemihaara, ovat luonteeltaan metsäisempiä ja kanjonimaisempia.
Tunturierämaat
Pohjoisimmat erämaa-alueet, kuten Kaldoaivi Utsjoen seudulla, koostuvat pääosin avoimesta tunturimaastosta, laajoista soista ja tunturipaljastumista. Puusto on harvaa tai puuttuu kokonaan, ja maisemat ovat avaria. Nämä alueet ovat erityisen suosittuja poronhoitajien ja tunturivaeltajien keskuudessa.
Metsä- ja jokilaaksoerämaat
Kemihaaran kaltaiset metsäerämaat tarjoavat täysin erilaisen kokemuksen. Tiheät havumetsät, jokilaaksot ja kanjonit luovat suojaisan ja monimuotoisen ympäristön. Tällaisilla alueilla luonnon äänet, kuten kosken kohina ja lintujen laulu, hallitsevat maisemaa, ja eläimistö on runsaampaa tiheän kasvillisuuden ansiosta.
Milloin on paras aika vierailla Suomen erämaa-alueilla?
Paras aika vierailla Suomen erämaa-alueilla riippuu siitä, millaista kokemusta etsit. Jokaisella vuodenajalla on omat vahvuutensa, ja erämaa näyttäytyy eri valossa kesällä, syksyllä, talvella ja keväällä.
Kesä (kesä-elokuu) on suosituin aika. Yötön yö, vehreä luonto ja hyvät olosuhteet vaeltamiselle ja kalastukselle tekevät siitä monelle ihanteellisen ajankohdan. Nuorttijoella kesä on loistava aika melontaan ja kalastukseen.
Syksy (syyskuu) on monien mielestä erämaan kaunein vuodenaika. Ruska värjää metsät ja tunturit oranssin, punaisen ja keltaisen sävyihin, ja sääolosuhteet ovat usein vakaat. Hyttyset ovat poissa, ja hiljainen luonto on parhaimmillaan.
Talvi (joulu-maaliskuu) tarjoaa täysin erilaisen elämyksen: revontulet, luminen erämaa ja hiljaisuus luovat maagisen tunnelman. Hiihto, moottorikelkkailu ja lumikenkäily ovat suosittuja aktiviteetteja.
Kevät (huhtikuu-toukokuu) on vähemmän tunnettu, mutta erittäin palkitseva aika. Lumi sulaa, joet heräävät, ja linnut palaavat muuttomatkaltaan. Keväinen erämaa on rauhallinen ja kaunis.
Miten pääsee yöpymään aidossa suomalaisessa erämaassa?
Aidossa suomalaisessa erämaassa yöpyminen onnistuu joko telttailemalla jokamiehenoikeuksien nojalla, käyttämällä Metsähallituksen ylläpitämiä autiotupia tai valitsemalla erämaamajoituksen, joka yhdistää luonnon läheisyyden ja perusmukavuudet.
Jokamiehenoikeudet antavat jokaiselle mahdollisuuden telttailla luonnossa tilapäisesti ilman maanomistajan lupaa. Tämä on vapaa ja edullinen tapa kokea erämaa, mutta se vaatii hyvää varustautumista ja erämaataitoja.
Metsähallituksen ylläpitämät autiotuvat ja varaustuvat ovat hyvä vaihtoehto niille, jotka haluavat vaeltaa pidempiä reittejä ja yöpyä katon alla ilman omaa telttaa. Kemihaaran alueella on useita tällaisia tukikohtia reittien varrella.
Meillä Tulppion Majatilla tarjoamme majoituksen, jossa erämaan koskemattomuus ja mukavuus kohtaavat. Erämaamajoituksemme sijaitsee suoraan Nuorttijoen varrella Kemihaaran kupeessa, joten vieraamme pääsevät nauttimaan aidosta erämaasta ilman, että tarvitsee tinkiä lämmöstä, saunasta tai hyvästä yöunesta. Tämä on erityisesti suosittu vaihtoehto perheille, ryhmille ja niille, jotka haluavat kokea erämaan ensimmäistä kertaa turvallisesti.