Mikä on erämaa-alue?

Erämaa-alue on lailla suojeltu, asumaton ja rakentamaton luonnonalue, jonka ensisijainen tarkoitus on säilyttää erämaaluonto koskemattomana ja mahdollistaa perinteinen saamelaiskulttuuri sekä luontaiselinkeinot. Erämaa-alueet ovat Suomen laajimpia suojelualueita, ja ne sijaitsevat lähes yksinomaan Lapissa. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä erämaalaki säätää, missä nämä alueet sijaitsevat ja mitä niillä saa tehdä.

Miten erämaa-alue eroaa kansallispuistosta?

Erämaa-alue ja kansallispuisto ovat molemmat suojeltuja luontoalueita, mutta niiden tarkoitus ja käyttöperiaatteet eroavat selvästi toisistaan. Kansallispuisto on ensisijaisesti tarkoitettu luonnon suojeluun ja yleisön virkistyskäyttöön, kun taas erämaa-alue painottaa erämaaluonnon säilyttämistä mahdollisimman koskemattomana ja perinteisten elinkeinojen jatkumista.

Käytännön eroja on useita. Kansallispuistoissa on tyypillisesti merkittyjä reittejä, palvelurakennuksia, opastuskeskuksia ja muuta matkailuinfrastruktuuria. Erämaa-alueilla rakentaminen on sen sijaan tiukasti rajoitettua, eikä niihin rakenneta laajoja palveluverkostoja. Tämä tekee erämaa-alueista aidosti villejä ja karuja ympäristöjä, joissa luonto on hallitsevassa asemassa.

Toinen keskeinen ero on hallinnollinen painotus. Kansallispuistojen hoidossa korostuu luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kävijöiden opastaminen. Erämaa-alueilla puolestaan turvataan erityisesti saamelaisten perinteisten elinkeinojen, kuten poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen, harjoittaminen.

Mitä erämaalaki sanoo erämaa-alueista?

Erämaalaki (62/1991) on Suomen laki, joka määrittelee erämaa-alueiden perustamisen tavoitteet, käytön reunaehdot ja hallinnon periaatteet. Lain mukaan erämaa-alueiden tarkoituksena on säilyttää alueiden erämaaluonne, turvata saamelaiskulttuuri ja luontaiselinkeinot sekä kehittää luonnon monipuolista käyttöä kestävällä tavalla.

Erämaalaki kieltää erämaa-alueilla toimenpiteet, jotka muuttaisivat alueen erämaaluonnetta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että uusien teiden rakentaminen, laajamittainen metsänhakkuu tai merkittävä rakentaminen on kiellettyä ilman erityistä lupaa. Metsähallitus vastaa erämaa-alueiden hoidosta ja valvoo lain noudattamista.

Laki myös velvoittaa Metsähallituksen laatimaan jokaiselle erämaa-alueelle hoito- ja käyttösuunnitelman, jossa määritellään tarkemmin alueen käyttöperiaatteet. Nämä suunnitelmat laaditaan yhteistyössä paikallisten asukkaiden, saamelaiskäräjien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Missä Suomen erämaa-alueet sijaitsevat?

Suomen kaikki 12 erämaa-aluetta sijaitsevat Lapissa, pääasiassa Pohjois-Lapissa lähellä Norjan ja Venäjän rajaa. Yhteispinta-alaltaan ne kattavat noin 1,4 miljoonaa hehtaaria, mikä tekee niistä merkittävän osan Suomen suojelualueverkostosta.

Tunnetuimpia erämaa-alueita ovat muun muassa Vätsäri, Kaldoaivi, Hammastunturi, Muotkatunturi ja Koilliskaira. Koilliskaira on pinta-alaltaan yksi Suomen suurimmista erämaa-alueista, ja se sijaitsee Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien alueella. Koilliskairan erämaa-alue on erityisen tunnettu Nuorttijoen kanjonimaisemistaan, jotka kuuluvat Suomen vaikuttavimpiin luontokohteisiin.

Me Tulppion Majat toimimme juuri Koilliskairan erämaa-alueen sydämessä Nuorttijoen varrella, mikä tarjoaa vieraillemme poikkeuksellisen mahdollisuuden kokea aitoa erämaaluontoa läheltä. Erämaa-alueet sijaitsevat kaukana suurista kaupungeista, ja monille niistä pääsy vaatii pitkiä matkoja sorateitä tai jopa vesiteitse kulkemista.

Mitä erämaa-alueella saa ja ei saa tehdä?

Erämaa-alueella jokamiehenoikeudet pätevät täysimääräisesti, ja alueilla saa liikkua vapaasti, telttailla, kalastaa onkimalla ja pilkkimällä sekä poimia marjoja ja sieniä. Lisäksi luvallinen metsästys ja kalastus ovat sallittuja asianmukaisilla luvilla. Moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttö maastossa on sen sijaan pääsääntöisesti kielletty.

Sallittua erämaa-alueella

  • Liikkuminen jalan, hiihtäen tai veneellä
  • Telttailu ja yöpyminen luonnossa
  • Marjojen, sienten ja kasvien poimiminen omaan käyttöön
  • Onkiminen ja pilkkiminen
  • Luvallinen metsästys ja kalastus
  • Poronhoitoon liittyvä toiminta

Kiellettyä tai rajoitettua erämaa-alueella

  • Moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttö maastossa ilman lupaa
  • Uusien rakennusten pystyttäminen
  • Metsänhakkuu kaupallisessa tarkoituksessa
  • Toimenpiteet, jotka vahingoittavat alueen luonnonarvoja
  • Roskaaminen ja ympäristön saastuttaminen

On tärkeää muistaa, että erämaa-alueiden käyttöä ohjaavat myös aluekohtaiset hoito- ja käyttösuunnitelmat, jotka voivat asettaa lisärajoituksia tai erityissääntöjä tietyille alueille tai toiminnoille. Ennen retkelle lähtöä kannattaa tutustua Metsähallituksen ohjeisiin kyseisellä alueella.

Miksi erämaa-alueet ovat tärkeitä luonnolle ja ihmisille?

Erämaa-alueet ovat tärkeitä sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen että ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Luonnolle ne tarjoavat suuria, yhtenäisiä ja häiriöttömiä elinympäristöjä, joissa lajit voivat elää ja liikkua vapaasti ilman ihmistoiminnan jatkuvaa painetta. Ihmisille ne tarjoavat mahdollisuuden kokea aitoa erämaaluontoa, irrottautua arjesta ja löytää henkistä tasapainoa.

Luonnon näkökulmasta erämaa-alueet toimivat tärkeinä hiilinieluina ja vesistöjen suojelijoina. Laajat, koskemattomat metsät ja suot sitovat hiilidioksidia ja ylläpitävät vesitasapainoa laajalla alueella. Erämaa-alueet ovat myös monien uhanalaisten lajien viimeisiä turvapaikkoja Suomessa.

Kulttuurisesta näkökulmasta erämaa-alueet ovat elintärkeitä saamelaisten perinteisen elämäntavan ja kulttuurin säilymiselle. Poronhoito, kalastus ja metsästys ovat perinteitä, jotka ovat muovanneet saamelaista kulttuuria vuosisatojen ajan, ja erämaa-alueet turvaavat näiden elinkeinojen jatkumisen myös tulevaisuudessa.

Ihmisten hyvinvoinnin kannalta erämaaluonto tarjoaa korvaamatonta, elvyttävää vaikutusta. Tutkimusten mukaan luonnossa liikkuminen vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Koilliskairan kaltaiset laajat erämaa-alueet ovat kansallinen rikkaus, jonka arvo kasvaa sitä mukaa, kun kaupungistuminen jatkuu ja luonnonrauha käy yhä harvinaisemmaksi.